Naantali24h_MobileFallbackImage_2.jpg
 
 

Naantali 24h

Yhteiskunnan uudistamisen festivaali 12.–13.6.2018

 

Suomi kaipaa uudistuksia, mutta yhteiskunnan kehitystä jarruttaa keskinäisen luottamuksen rapautuminen. Todellisuudet eriytyvät, ja eri kuplista muodostetaan keskenään ristiriitaisia tilannekuvia. Luottamuksen uupuessa katoaa rakentava keskustelu ja sen myötä uudet ideat.

Me pystymme parempaan.

Uskomme, että luottamus on palautettavissa. Dialogi ei ole kuollut. Suuret ajatukset voi saada liikkeelle jo 24 tunnissa – jos tulemme toisiamme vastaan avoimin mielin, irti ennakkokäsityksistä ja irti vanhoista totuuksista. Lopetamme toistemme ohi puhumisen, ja sen sijaan pysähdymme kuuntelemaan.

Naantali 24h on yhteiskunnan uudistamisen festivaali, jossa ei ole lavoja, luentoja, titteleitä tai yleisöä – kaikki kutsutut ovat osallistujia ja tasa-arvoisia pääpuhujia. Huippuajattelijoita yhteiskunnan eri osa-alueilta taloudesta politiikkaan ja teknologiasta kulttuuriin, missionaan määritellä Suomen suuret kysymykset uusiksi. Aikaa 24 tuntia, jonka päätteeksi tulokset siirtyvät suoraan Suomen poliittisten päättäjien käsittelyyn. Päättäjäpaneeli välitetään suorana lähetyksenä verkossa.

Ensimmäisen Naantali 24h -festivaalin kutsuvat koolle Naantalin kaupunki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Alma Talent ja Miltton. Tapahtuman kattoteemana on luottamuksen ja dialogin paluu.

Festivaalin työpajoissa suomalaisen yhteiskunnan suuria kysymyksiä ja pirullisia ongelmia taklataan yllättävillä kokoonpanoilla. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat mm. luottamuksen yhteiskunnan rakennuspalikat; osaamisen ja työllisyyden tulevaisuuden visio; Suomen rooli Euroopassa ja maailmassa; Suomen asema kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä; kaupungistuminen; hyvä elämä, tulevaisuuden elämänlaadun oikeat mittarit.

Luottamus, dialogi, uusi ratkaisu.

Lisätietoja tapahtumasta tulevien viikkojen aikana, sekä info@naantali24h.fi.
Pysy kuulolla #naantali24h

 

ajankohtaista

 

Twitter

 

OHJELMA

Tiistai 12.6.

11.00 Tapahtuma alkaa
12.00 Lounas
13.30 Työpajat alkavat
15.00 Kahvitauko
15.30 Työpajat jatkuvat
17.00 Työpajatyöskentely päättyy
18.30 Illallinen
Keskustelu jatkuu illallisen jälkeen Naantalin kesäyössä.

Keskiviikko 13.6.

Aamiainen
9.00 Päättäjäpaneeli
10.30 Loppusanat ja yhteenveto
11.00 Tapahtuma päättyy

Työpajojen teemat

LUOTTAMUS

Luottamuksen yhteiskunnan rakennuspalikat ja vallan uusjako

Millainen on tulevaisuuden yhteiskuntasopimus, ja miten vaalitaan luottamusta sen pohjaksi? Politiikan ja yhteiskunnan muiden sektoreiden perinteisten instituutioiden asema on haastettuna – mitä uudessa Suomessa nousee tilalle? Minkä ympärille tulevaisuuden instituutiot, kansanliikkeet, ja valta kerääntyvät?

OSAAMINEN

Osaamisen ja koulutuksen tulevaisuus

Työurat sirpaloituvat, yksilöllistyvät ja pitenevät. Yhden tutkinnon tai ammattitaidon malli ei välttämättä enää turvaa yksilön asemaa työmarkkinoilla. Tarvitaan jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja kouluttautumista. Millaista koulutuspolitiikkaa uusi aika vaatii? Entä millaiseen koulutukseen Suomen tulisi panostaa globaalia kilpailua ajatellen – mille rakentuu tulevaisuuden Suomen osaamisen kilpailukyky ja asiantuntijuus?

TYÖ

Työn ja työllisyyden tulevaisuus

Työ muuttaa muotoaan digitalisaation muokatessa kaikkia aloja ja työvoiman tarvetta pysyvästi. Vaikka yhä nyt valtaosa suomalaisista on perinteisissä, vakituisissa työsuhteissa, on nähtävissä, että yhden työuran maailmasta siirrytään yksilöllisiin työelämiin, joissa uudenlainen vapaus ja uudenlainen epävarmuus hakevat tasapainoa. Millainen on tulevaisuuden työntekijän ja työnantajan suhde? Entä jos kaikki toimeliaisuus ei tulevaisuudessa ole enää rahavastikkeista? Miten muuttuu toimeentulo?

KILPAILUKYKY

Elinkeinoelämän ja Suomen kilpailukyvyn kohtalonkysymykset

Mille kysymyksille rakentuu suomalaisen elinkeinoelämän menestys globaalissa kilpailussa? Millaista politiikkaa, millaisia yhteiskuntasopimuksia, ja millaista yrittäjyyttä vaatii Suomen ja suomalaisten yritysten pärjääminen maailmanmarkkinoilla? Miten Suomessa pidetään ja Suomeen houkutellaan oikeat osaajat?

SUOMI MAAILMASSA

Suomen rooli Euroopassa ja maailmassa

Suomi on perinteisesti ollut kansainvälisissä yhteisöissä vastuunkantaja ja dialogin rakentaja, solidaarinen rauhanvälittäjä. Mikä on Suomen asema ja oikea rooli tulevaisuuden Euroopassa ja osana globaalia yhteisöä? Pohjoismaisen yhteistyön uusi vaihde muuttuvassa Euroopan unionissa, Suomen rooli muuttuvassa YK:ssa? Millainen kansainvälisen yhteisön jäsen Suomen tulee olla, ja ketkä ovat tärkeimmät liittolaisemme meille tärkeissä kysymyksissä?

KESTÄVÄ KEHITYS

Suomen vastuu kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Maapallon keskilämpötilan nousun hillitseminen, kestävän kehityksen periaatteiden levittäminen, aidon kiertotalouden rakentaminen, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja vastuullinen energiantuotanto ovat valtavia globaaleja haasteita, joissa monissa Suomi ja EU ovat edelläkävijöitä ja vastuunkantajia. Voisimmeko tehdä vielä enemmän? Miten ilmastonmuutos ja sen hillitsemisen vaatimukset vaikuttavat tulevaisuuden Suomeen?

HYVÄ ELÄMÄ

Tulevaisuuden elämänlaadun oikeat mittarit

Mistä rakentuvat tulevaisuuden hyvä elämä ja onnellisuus? Mitkä arvot ohjaavat valintojamme, ja mitä oman elämän tavoitteita haluamme tulevaisuudessa saavuttaa? Onko tulevaisuuden elämänlaatu materiaa vai merkityksellisyyttä? Aikaa ja vapautta vai rahaa ja mahdollisuuksia toteuttaa konkreettisia unelmia? Miten yhteiskunnassa entisestään levitettäisiin vaurautta, vapautta ja turvallisuutta? Miten yhteiskunta voisi tukea mahdollisimman monien unelmien toteutumista?

KAUPUNGISTUMINEN

Kaupunkien rooli Suomessa ja globaalisti

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, jonka voima näkyy Suomessakin. Mikä on tulevaisuuden kaupunkien merkitys niiden asukkaille, ja mikä on kasvavien kaupunkien rooli kansallisesti ja kansainvälisesti? Mitä kasvu vaatii kaupungeilta? Mikä on suomalaisten kaupunkien asema maailman suurkaupunkien rinnalla, ja miten kasvu ja keskittyminen hallitaan Suomessa? 

TASA-ARVO

Yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa, kaikkien tasavertaiset mahdollisuudet

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on ollut tasa-arvon edelläkävijä ja poikkeuksellisen yhdenvertainen yhteiskunta, mutta meilläkin on yhä matkaa aitoon mahdollisuuksien tasa-arvoon ja kaikkien yksilöiden yhdenvertaiseen asemaan. Miten taataan vähemmistöjen, sukupuolten, kaikkien identiteettien ja eri kulttuurien tasavertainen kohtelu, ja miten levitetään suvaitsevaisuutta, kunnioitusta ja tasa-arvoa tulevaisuuden yhteiskunnassa?

TEKNOLOGIA

Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn vaikutukset ja mahdollisuudet

On arvioitu, että seuraavien vuosikymmenten aikana jopa 30–50 % nykyisistä työtehtävistä katoaa tekoälyn myötä. Mitkä ovat tekoälyn, kaikkia aloja disruptoivan digitalisaation ja uuden robotisaation mahdollisuudet Suomen kaltaiselle yhteiskunnalle? Mitä uuden teknologian mahdollisuudet vaativat politiikalta, yhteiskunnalta, yksilöiltä?

 

NAANTALI 24H -FESTIVAALIN TYÖRYHMIEN TULEVAISUUSTEESIT SUOMELLE

Ensimmäisessä Naantali 24h -tapahtumassa 170 yhteiskunnan vaikuttajaa taloudesta kulttuuriin ja teknologiasta politiikkaan muotoili 30 tulevaisuusteesiä; 30 vaatimusta, visiota, julistusta tulevaisuuden Suomelle. Mihin olemme valmiita sitoutumaan?

LUOTTAMUS

Luottamuksen yhteiskunnan rakennuspalikat ja vallan uusjako

Ollakseen jokaisen luottamuksen arvoinen, Suomen tulee: 

  • rakentaa tietoon, ymmärtämiseen ja osallistumiseen perustuvaa yhteiskuntaa; 
  • rohkaista vuoropuheluun erityisesti silloin, kun toisen mielipide tuntuu vieraalta;
  • suojella sananvapautta ja edellyttää sananvastuuta.

OSAAMINEN

Osaamisen ja koulutuksen tulevaisuus

  • Suomen tulee pidentää oppivelvollisuutta molemmista päistä.
  • Suomen tulee mahdollistaa opintopolkujen joustavuus ja harkita lukion ja ammattikoulujen ja kansalaispalvelun yhdistämistä. 
  • Suomen tulee korvata koulutuspolitiikka pitkäjänteisellä osaamispolitiikalla, jossa annetaan oppilaitoksille vapauksia valita keinoja saavuttaa asetetut tavoitteet ja luotetaan opettajien ammattitaitoon. 

TYÖ

Työn ja työllisyyden tulevaisuus

  • Suomen tulee olla yhteiskunta, jossa ihmisillä on halu ja mahdollisuus huolehtia omasta osaamisestaan läpi työuran. Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen on nykyisen koulutuspolitiikan suuri haaste.  Uudelleenkouluttautumisen ei tule tapahtua vain työttömyyden kautta, vaan kouluttautumisen tulee sujuvasti olla mahdollista myös työssä olon aikana. Vastuussa ovat sekä yksilö, työnantajat, yhteiskunta että järjestöt. Näiden tahojen tulee luoda rakenne, joiden puitteissa päästään osaamispääoman vahvistamiseen.
  • Suomen tulee hyödyntää maahanmuuttajien osaaminen ja kannustaa yrityksiään rohkeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Avataan ovet ulkomaiselle työvoimalle ja vastataan tällä monia aloja jo nyt vaivaavaan työvoimapulaan. Varmistetaan, että osaavan ja työntekoon halukkaan ihmiseen työllistyminen ei jää kiinni puutteellisesta suomen kielen taidosta. Huolehditaan siitä, että ulkomaalaisia työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti.
  • Suomen tulee vahvistaa luottamusta työpaikoilla. Avain luottamukseen on vuoropuhelun vahvistaminen työntekijöiden ja työnantajan välillä. Poliitikkojen on nykyistä aktiivisemmin osallistuttava keskusteluun luottamuksesta ja johtamisesta. Haluaisimmekin kysyä päättäjäpaneelin poliitikoilta, miten itse vahvistaisit luottamusta suomalaisessa työelämässä? Miten suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpidetään ja vahvistetaan sosiaalista pääomaa?

KILPAILUKYKY

Elinkeinoelämän ja Suomen kilpailukyvyn kohtalonkysymykset

  • Suomen tulee palauttaa työylpeys kunniaan.
  • Suomen tulee tehdä kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta kilpailuetutekijä.
  • Suomen tulee luottaa itseensä: maailman vakaampaan yhteiskuntaan, osaavimpiin ihmisiin, parhaimpaan koulutukseen, puhtaimpaan luontoon, toimivimpaan teknologiaan ja innovatiivisimpiin palveluihin ja tuotteisiin. Ja me uskallamme kertoa tämän kaiken maailmalle.

SUOMI MAAILMASSA

Suomen rooli Euroopassa ja maailmassa

Suomen tulee olla valmis rohkeasti luopumaan osasta suvereniteettiaan eurooppalaisen arvoyhteisön hyväksi pystyäkseen paremmin vaikuttamaan globaaleihin haasteisiin koskien esim. maahanmuuttoa, puolustusta, ilmastoasioita, talouselämän säätelyä, kauppapolitiikkaa, turvallisuutta. Eurooppa on vielä globaalisti vaikutusvaltainen toimija, ja Suomen pitää olla vaikutusvaltainen toimija Euroopassa. Suomalaisten ääni kuuluu Euroopassa parhaiten osana pohjoista ääntä, ketterästi muiden kanssa liittoutuen.

Suomen tulee kantaa enemmän yhteistä vastuuta Euroopassa ja globaalisti, voidakseen luoda lupauksen paremmasta tulevaisuudesta tuleville sukupolville. Tämä tapahtuu olemalla: 

  • valmis investoimaan Afrikkaan, naapurustoon; 
  • luomalla kaupalle ja investoinneille yhteisiä, läpinäkyviä sääntöjä; 
  • varmistamalla Euroopalle riittävät yhteiset voimavarat. 

Suomen tulee edistää vapautta, siskoutta ja tasa-arvoa seuraavin keinoin: 

  • Säilyttämällä kotimainen luottamusperusta ja puolustaa sekä laajentaa oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeusarvoja. 
  • Purkaa globaalia eriarvoisuutta ja edistää vahvoja demokraattisia instituutioita sekä luottamuksen rakentumista, esimerkiksi osallisuutta vahvistamalla. 

KESTÄVÄ KEHITYS

Suomen vastuu kestävässä kehityksessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

 Suomen tulee olla maailman jätteettömin maa ja viedä Suomi maailmankartalle jätestrategialla.

  • Suomen tulee tehdä esimerkiksi kierrättäminen mahdollisimman helpoksi. Tämä saavutetaan kansallisella jäte- ja kierrätysjaeohjelmalla, kierrätyspisteiden määrän tuntuvalla lisäämisellä, regulaatiolla ja tehostamalla, sekä insentiivien lisäämisellä. Rahan ansaitseminen kierrätyksellä ei saa olla ongelma vaan ratkaisu.
  • Esimerkiksi St1 on onnistunut tekemään vastuullista liiketoimintaa Re85-polttoaineella, joka valmistetaan biojätteestä ja jonka hiilidioksidipäästöt ovat minimaaliset. Kuluttajat eivät viitsi kierrättää, jos se on tehty hankalaksi ja aikaa vieväksi. Miksi esimerkiksi Keskoa ja S-ryhmää ei velvoiteta ottamaan vastaan Lidlin pulloja? Lidlin palautusautomaattiin saa viedä kaikki pullot ja vaikka hillopurkit, ja ne kierrätetään.
  • Suomen tulee olla hiilineutraali ja globaalin kestävän hiilikädenjäljen suunnannäyttäjä. 
  • Voimme vaikuttaa esimerkin kautta (esimerkiksi saavuttamalla hiilineutraalius). Suomen tulee jatkossakin keskittyä ilmansa ja vetensä pitämiseen puhtaina, jolloin voimme markkinoida osaamistamme ja tuotteistaa elämyksiä esimerkiksi matkailuun, sekä uskaltaa markkinoida ja tuotteistaa oma puhdas ilmansa ja puhdas vetensä. Tämä vaatii sitä, että pidämme jatkossakin oman pesämme puhtaana. 
  • Suomen tulee myös panostaa aktiivisemmin Itämeren ongelmien ratkaisemiseen. 

Suomen tulee olla jokaiselle maailman paras maa elää – kestävästä kehityksestä todellisuutta. 

  • Kestävä kehitys (ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu) mahdollistaa hyvinvoinnin kaikille. 
  • Pitää myöntää tosiasiat. Meillä on valtavia rakenteellisia ongelmia. Huoltosuhde on yksi maailman huonoimmista. Väestö vanhenee maailman toisiksi nopeimmin. Suomi on huonoiten menestynyt OECD-maa mitä tulee työllisyyden ja viennin kehitykseen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun kyseenalaistetaan talouskasvun välttämättömyys, viedään edellytykset hyvinvoinnin ylläpitämiselle. 
  • Suomen tulee kuitenkin varmistaa, että kaikki talouskasvu on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kestävää kasvua. Kasvu ei automaattisesti lisää päästöjä, jos se tulee esimerkiksi palveluista, energiatehokkuudesta, uusiutuvien energianlähteiden kasvusta ja kiertotalouden innovaatioista. Pitää varmistua, että talouskasvu ei automaattisesti tarkoita energian ja raaka-aineiden kulutuksen lisääntymistä: kasvun tulee olla ennen kaikkea tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua. 
  • Markkinoiden kyky vastata ympäristö- ja ilmastohaasteisiin on hyvä, jos hinnoittelu on kohdillaan. Jos markkinamekanismi ei toimi, tulee ottaa avuksi regulaatio ja insentiivit.

HYVÄ ELÄMÄ

Tulevaisuuden elämänlaadun oikeat mittarit

Suomen tulee kuulua kaikille täällä eläville.

  • Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan ja tätä tulee rakentaa niin yksilöiden kuin instituutioiden tasolla esimerkiksi kulttuuria ja työelämää kehittämällä.
  • Tulisiko meidän päivittää jokaisen oikeudet tukemaan osallisuutta ja vastuuttaa meidät rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa?
  • Suomen tulee olla suuri mahdollisuus olla mitä on.
  • Meillä on voitava elää lukemattoman monilla tavoilla kurkottaen sekä tähtiin että toisiimme. Elämä on ihme, emmekä me lähimmäisinä tai kehittämämme instituutiot ja regulaatio saa asettua sen tielle.

Suomen tulee auttaa alkuun. 

  • Koulupolun alkaessa lapsilla tulee olla mahdollisimman yhdenvertaiset lähtökohdat henkilökohtaiseen kasvuun ja yhteiskunnan demokraattiseen rakentamiseen.
  • Tulisiko meidän luoda tapa entistä laajempaan ystävä- tai mentori-toimintaan, joka yhdistää pärjääjät niihin, jotka eivät pärjää?

KAUPUNGISTUMINEN

Kaupunkien rooli Suomessa ja globaalisti

Kaupungistuminen on tosiasia. Kaupunkien rooli kasvaa suhteessa valtioiden rooliin koko maailmassa. Suomi voi hyvin, kun kaupungit kukoistavat. 

  • Suomen tulee tunnistaa kaupunkien positiivinen uusi rooli.
  • Suomen tulee mahdollistaa ja monipuolistaa yhteisöllisyyden perustaa ja muotoja kaupungeissa.
  • Suomen tulee huolehtia siitä, että kaupungit ovat kansainvälisesti vetovoimaisia.

TASA-ARVO

Yhdenvertaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa, kaikkien tasavertaiset mahdollisuudet

  • Suomen tulee ottaa lapset ja lapsen etu keskiöön. Nyt lainsäädäntöön kirjoitettu periaate ei aina toteudu. Jokaisen lapsen tulee saada käyttää potentiaaliaan. On poistettava lapsiköyhyys. Lapsen mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja harrastuksiin tulee vahvistaa.
  • Suomen tulee tunnustaa, että työllisyys on avain tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Maahanmuuttajien määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina. Suomen tulee helpottaa heidän työllistymistään samoin kuin muiden vaikeasti työllistettävien ryhmien työhön pääsyä.
  • Suomen tulee ottaa kaikkien kyvykkyys ja osaaminen käyttöön. Diversiteetistä eli moninaisuudesta tulee tehdä vahvuus ja kilpailutekijä. Tämä on tehokas keino edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista Suomea.

TEKNOLOGIA

Digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn vaikutukset ja mahdollisuudet

  • Suomen tulee kohdata teknologinen murros käyttäjä- ja yksilölähtöisesti sekä vuorovaikutuksen, osallistumisen ja yhteisöllisyyden kautta. Murroksessa jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli ja toteuttaa sitä omassa vertaisryhmässään. 
  • Suomen tulee mahdollistaa valmiudet pysyä mukana digitalisaation ja teknologisen kehityksen tuomassa muutoksessa niin peruskouluissa kuin uudelleen kouluttamalla työelämässä ja sen jälkeen.
  • Suomen tulee kaksinkertaistaa tietotekniikkakoulutuksen aloituspaikkamäärät, houkutella Suomeen kansainvälistä osaamista ja sitouttaa heidät jäämään.